Rautalammin lukiossa olemme opetelleet uutta koe- ja arviointikäytänteiden kehittämishankkeessa ja OPH:n Verkko vahvuudeksi hankkeessa. Kaikilla ykkösvuosikurssin opiskelijoilla on ollut käytössään tietokone. Osalla on oma kone ja osalla koulun kone. Tein ennen yhteiskuntatiedon kurssin alkua opiskelijoille kyselyn tietokoneiden käytöstä opetuksessa syksyn aikana. Opiskelijoiden palaute oli aika positiivinen. Osa toivoi, että tietokoneita käytettäisiin enemmän ja monipuolisemmin. Tämä osaltaan kannusti uudenlaiseen kokeiluun.
Mitä tehtiin
Socrative-äänestystyökalu soveltui hyvin yhteiskuntatietoon. Työkalun avulla harjoiteltiin erilaisia tapoja päättää asioista. Ensimmäinen äänestys koski kurssin arviointitapoja. Opiskelijat äänestivät kolmesta vaihtoehdosta yhden. Kurssin aikana toteutetut äänestykset sujuivat työkalulla nopeasti ja sopivat hyvin kurssille.
Käytimme myös muutaman kerran sähköistä käsitekarttaa. Esimerkiksi opiskelijat tekivät yhteisen käsitekartan sosiaaliturvasta; mitä palveluja ja tukimuotoja hyvinvointivaltiomme tarjoaa kansalaisille. Usein jokaisen opiskelijan piti lisätä ainakin yksi näkökulma käsitekarttaan ja olla valmis perustelemaan esittämänsä asia. Tämäkin oli helppo toteuttaa eikä tekniikkaan mennyt paljon aikaan.
Nämä oli helppo toteuttaa myös puhelimilla. Tietokoneet eivät aina tulleet koulureppuun mukaan! Kannettavat eivät olleet ihan pientä mallia.
Kurssin kevennyksenä pelasimme Saarella- ja Lykkylä-pelejä. Monet opiskelijat innostuivat Saarella-pelistä ja toivoivat sitä useammin pelattavaksi. Minusta se ei sopinut kuitenkaan kovin hyvin lukiolaisille. Sen lataaminen kesti myös joillakin koneilla kauan, joten se vei aikaa enemmän kuin pelin oli arvioitu kestävän. Lykkylä-kuntapeli sopi paremmin lukiolaisille.
Kun suunnittelin kurssia, valmistelin kurssille laajahkoa tehtävää Wikispacesissa. Tehtävässä opiskelijat olisivat luoneet ryhmissä kuvitteellisen yhteiskunnan. Tehtävä ei kuitenkaan enää mielestäni mahtunut kurssille. Tuona ajankohtana luin Saarella-pelistä ja minulle tuli mielikuva, että peli korvaisi tehtävän. Voisin seuraavalla kurssilla kokeilla Wikispacesin käyttöä ja jättää Saarella-pelin pois.
Verkko vahvuudeksi -hankkeen yksi tavoite oli hyödyntää verkkoa vuorovaikutukseen koulun ulkopuolelle. Kurssilla pidettiin päättäjiin yhteyttä sähköpostilla. Alku hieman kangerteli, ehkä tehtäväksiantoni ei ollut selkeä. Lopulta kaikki ryhmät saivat viestit kirjoitettua. Päättäjät vastasivat kiitettävästi. Päättäjät olivat yllättyneitä ja tyytyväisiä tällaiseen yhteydenpitoon. Tätä ajattelen jatkaa seuraavilla kursseilla. Huomattavasti täsmällisemmin aion miettiä, missä vaiheessa kurssia yhteydenpito on, että päättäjien palautteita ennätetään paremmin työstää.
Miten arvioitiin?
Kurssin arviointi koostui kurssin aikana tehtävistä yksilö-, pari- ja ryhmätehtävistä sekä kokeesta. Kokeen painoarvo oli puolet kurssin arvosanasta. Koe oli kaksiosainen: yksi osa tehtiin ilman kirjoja ja nettiä ja toinen, laajempi soveltava osa kirjan ja netin kanssa. Harjoittelimme tällaisia tehtäviä kurssin lopussa. Opiskelijat toivoivat tällaista soveltavaa tehtävää ja kokeesta tuli myönteistä palautetta jälkeenpäin.
En ottanut stressiä siitä, että opiskelijat harhailivat välillä facebookissa. Lähdin entistä työkaveria siteeraten siitä, että opetuksessa jää aina "katvealueita". Olipa opetustapa mikä tahansa, kaikki eivät ole sataprosenttisesti aina mukana. Tietotekniikan mukaanotto kurssille lukion mittavan peruskorjaushankkeen rinnalla tuntui välillä uuvuttavalta, mutta hyvillä mielin ajattelen nyt ahertamista.
Kirjoittaja: Eeva Ruotsalainen, Rautalammin lukion rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja
